Fossiiliset polttoaineet

Tänä päivänä, kun ympäristöasiat alkavat nousta aina vain enemmän pintaan, fossiiliset polttoaineet ovat usein kuuma keskustelun aihe. Mitä ne sitten ovat, mistä ne tulevat ja minkälaisia vaikutuksia niillä on planeetallemme? Lähdetään tutustumaan aiheeseen hieman tarkemmin!

Mitä ovat fossiiliset polttoaineet?

Fossiiliset polttoaineet ovat syntyneet aikojen saatossa, kun esiaikaiset eliöt ovat fossiloituneet. Hapettomissa tiloissa hajoavat kasvit ovat muuttuneet turpeeksi ja vastaavasti veden alla merenelävien jäännöksistä ovat syntyneet  öljy ja kaasu.  Näiden raaka-aineiden energia perustuu muinaisten kasvien ja eliöiden keräämään ja säilömään aurinkoenergiaan.  Tärkeimpiä fossiilisia polttoaineita ovat öljy, kivihiili, maakaasu ja turve. Fossiiliset polttoaineet eivät ole uusiutuvia luonnonvaroja, tai ne uusiutuvat erittäin hitaasti. Fossiilisten polttoaineiden käyttö varsinkin teollisuusmaiden energiantuotannossa on hyvin merkittävää. Raaka-aineita poltettaessa niistä vapautuu suuret määrät lämpöenergiaa, joka voidaan valjastaa yhteiskunnan tarpeisiin.  Fossiilisista polttoaineista öljy on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä energianlähteistä koko maailmassa. Se näytteleekin merkittävää roolia myös poliittisissa kysymyksissä. Sitä käytetään raaka-aineena muun muassa bensiiniin ja dieseliin, sekä muovin valmistukseen.  Kyseessä on raaka-aine, joka ei uusiudu luonnossa. Maapallon öljyvarat ovat jo hupenemassa huomattavaa tahtia ja niiden ennustetaan loppuvan jo lähivuosina. Kivihiiltä käytetään yleisesti polttoaineena, siihen viitataankin usein yksinkertaisesti hiilenä. Sähköä ja lämpöä tuottavat voimalat turvautuvat usein tähän raaka-aineeseen. Kivihiilen hankkimisessa on oma riskinsä, sillä sen huokosiin kiinnittynyt metaani on erittäin paloherkkää, ja voi aiheuttaa räjähdyksiä hankalissa kaivosoloissa.  Kivihiiltä on maaperässä vielä runsain määrin ja sen arvellaan riittävän vielä noin kahdeksisadaksi vuodeksi.

metaani tulessa

Maakaasu muodostuu käytännössä lähes kokonaan metaanista. Lisäksi siinä on pieniä määriä muita kaasuja, kuten etaania ja butaania, sekä hiilivetyä, typpeä ja heliumia. Maakaasu tulee aina jalostaa ennen käyttöä. Jalostuksessa maakaasusta poistetaan kaikki muut aineet, niin että jäljelle jää vain puhdas metaani. Sen lämpöenergia on erittäin korkea, jopa kivihiiltä korkeampi. Useimmiten maakaasu päätyy raaka-aineeksi kotien ja laitosten lämmitykseen tai sähkön tuotantoon. Sitä voidaan käyttää jalostettuna myös ajoneuvojen polttoaineena, tai vaikkapa ruoanlaitossa. Maakaasun etsiminen, jalostus ja käyttö aiheuttaa verrattain vähän haitallisia päästöjä. Hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin esimerkiksi öljyn ja kivihiilen. Maakaasuvaroja maapallolta löytynee vielä pariksisadaksi vuodeksi. Turvemaat ovat maapallolle elintärkeitä, ne sitovat suuria määriä hiilidioksidia. Turvetta käytettäessä ei siis vain tuoteta lisää hiilidioksidipäästöjä ilmakehään, vaan myös tuhotaan sitä sitovaa maaperää. Turvevoimaloissa tätä raaka-ainetta jalostetaan pääasiassa lämmityskäyttöön. Turve on ainut fossiilinen polttoaine, jota löytyy myös Suomen maaperästä. Muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto on huolissaan turpeen käytöstä Suomessa.

Mitä haittoja fossiilisten polttoaineiden käytöllä on?

Fossiilisten polttoaineiden

Fossiilisten polttoaineiden käyttö energianlähteenä on ympäristöä rankasti kuormittavaa. Niitä poltettaessa ilmaan vapautuu erilaisia kaasuja, oksideja ja pienhiukkasia. Yleisin vapautuva kaasu on hiilidioksidi, joka vaikuttaa ilmaston lämpötilaan. Liika ilmakehäämme vapautuva hiilidioksidi aiheuttaa ilmaston lämpenemistä, joka tuo mukanaan merkittäviä ongelmia ympäristölle. Oksidit sen sijaan maaperään tai vesistöön päätyessään aiheuttavat happamoitumista. Haittavaikutuksien minimoinniksi on kehitelty erilaisia puhdistus- ja polttotekniikoita. Niiden avulla iso osa haitallisista päästöistä saadaan pidettyä poissa ympäristöstä.  Jäljelle jää kuitenkin yksi suuri ongelmakohta; hiilidioksidin poistaminen savukaasuista ei ole mahdollista taloudellisista syistä. Näin ollen suurin osa energiantuottajista eivät voi estää haitallisen hiilidioksidin kertymistä ilmatilaamme. Jotta käynnissä olevaa ilmaston lämpenemistä saataisiin hillittyä riittävästi, fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulisi rajoittaa huomattavasti – käyttö pitäisi vähintään puolittaa. Vuonna 2015 saatiin solmittua Pariisin ilmastosopimus, jonka tarkoituksena on saada ilmastonmuutos pysäytettyä. Mukana ovat lähes kaikki maailman valtiot. Tavoitteena on saada maapallon lämpötilan nousu rajattua 1,5 asteeseen. Fossiilisten polttoaineiden käytön alasajo muodostaa merkittävän osan taistelussa päästöjä vastaan. Toimenpiteet on tarkoitus aloittaa vuodesta 2020 alkaen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *