Kasvihuoneilmiö

Nököttääkö sinun pihallasi pieni kasvihuonemökki? Tai ehkäpä olet vieraillut naapurin puutarhassa sellaisessa. Tiedätkö jo mihin perustuu lähes trooppiselta vaikuttava ilma sisällä, ja se, että kasveille riittää lämpöä koleinakin kuukausina? Ilmiö on hyvin helposti selitettävissä. Lasista tai kirkkaasta muovista rakennetut seinät päästävät auringonvalon sisään. Säteet lämmittävät rakennelman sisällä olevat kappaleet. Niihin siirtyvä valon energia poistuu kappaleista lämpöenergiana.  Lämpöenergia taas ei pysty läpäisemään lasia tai muovia, joten se heijastuu takaisin mökkiin aiheuttaen näin lämpötilan nousemisen. Otolliset olosuhteet tomaatin ja melonin kasvatukseen ovat syntyneet! Tämä sama ilmiö toistuu ilmakehässämme. Auringon säteet lämmittävät maapalloa, mutta kaikki kappaleista vapautuva lämpöenergia ei pääse poistumaan ilmakehästä. Meidän lasikupunamme toimii niin sanotut kasvihuonekaasut. Kasvihuonekaasut ovat kaasuja, jotka päästävät lähes kaiken auringonvalon läpi, mutta pysäyttävät lämpöenergian. Kasvihuonekaasuihin lukeutuvat muun muassa vesihöyry, hiilidioksidi, dityppioksidi ja metaani.

CO2

Ne muodostavat ilmakehään kerroksen, joka laskee osan kaasuista avaruuteen ja heijastaa osan takaisin maanpinnalle. Vesihöyry voi pysyä ilmakehässä muutamia päiviä, mutta esimerkiksi hiilidioksidi voi jäädä ilmakehään jopa sadoiksi vuosiksi. Kasvihuoneilmiö itsessään ei ole ongelma ympäristölle, itseasiassa se on välttämätön olemassaolollemme. Ilman tätä ilmiötä maapallon lämpötila laskisi lähelle -20 celsiusastetta. Ongelma muodustuu, kun ihmisen toimet alkavat aiheuttaa muutoksia ilmiössä ja vahvistaa sitä. Tämä on jo käynnistynyt – ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen määrä on lisääntynyt huomattavasti. Tämän myötä maan kaasukupu vahvistuu, vähemmän kaasuja poistuu avaruuteen ja enemmän kaasuja heijastuu takaisin maahan. Vääjämättömänä seuraksena on ilmaston lämpeneminen. Ilmastonmuutoksen käynnistyminen huomattiin jo 1980-luvulla. Vuonna 1988 perustettiin  IPCC  (Intergovernmental Panel on Climate Change, hallitustenvälinen ilmastopaneeli), joka on tutkinut siitä alkaen ilmastonmuutoksen kehittymistä ja seuraamuksia.

Seuraamukset

IPCC:n toimittamat tiedot ovat erittäin tärkeitä muutoksen ymmärtämisessä, ja toimintasuunnitelman muodostamisessa. Viimeisen sadan kuluneen vuoden aikana 2000-luvun alkuun mennessä muutokset ovat jo selviä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut 31 prosenttia, ja muut kasvihuonekaasut vielä enemmän. Maapallon keskilämpötila on noussut jo lähes yhden asteen verran, ja merenpinta on noussut jo noin 10 cm. Muutoksen voimistuminen on selkeää – mittaushistorian 15 lämpimintä vuotta on mitattu viimeisten kuluneneiden 20 vuoden sisään. Lämpenemisen vaikutukset näkyvät selkeästi myös luonnossa. Vuoristojen jäätiköt pienentyvät huolestuttavaa vauhtia. Osa on menettänyt jo 80 prosenttia ikijäästä, osa on kadonnut jo kokonaan. Myös napajäätiköt ohenevat ennennäkemättömän voimakkaasti. Ikiroudan peitossa olevat arktiset alueet ovat alkaneet sulaa. Näin rankat muutokset vaikuttavat myös alueiden kasvustoon ja eläimiin – kannassa ja elinalueissa on odotettavissa muutoksia.

äärimmäinen myrsky

Tämän vuosisadan kääntyessä loppuun, keskilämpötilan odotetaan nousseen 1,1-6,4 asteen verran, ja merenpinnan 17 cm. Sään ääri-ilmiöiden odotetaan lisääntyvän – kuivien alueiden kuivuuskausien voimistuvan, ja rannikoiden sekä alankojen tulvivan.  Vaikka rankkasateiden odotetaan lisääntyvän, on yli miljardi ihmistä vaarassa kärsiä veden puutteesta, kun jäätiköt pienenevät tai katoavat. Lämpötilan nousu voi kuulostaa mitättömän pieneltä, mutta kun sitä verrataan 20 000 vuotta taakse päin, huomataan dramaattinen fakta. Käynnissä oli jääkausi ja koko Suomea peitti yli kahden kilometrin paksuinen jääkerros. Tuolloin keskilämpötila oli vain yhdeksän astetta nykyistä alempi. Ilmaston muuttumiseen vaikuttavat useat tekijät. Niin luonnolliset syyt kuin ihmisen toimetkin voivat muuttaa ennusteita nopeasti ja merkittävästi. Siksi tarkkaa ennustetta ilmastonmuutoksen kehittymisestä on tässä vaiheessa vielä mahdotonta tehdä. Varmaa on kuitenkin, että toimet muutoksen hillitsemiseksi on aloitettava välittömästi. Valtioiden on sitouduttava aina vain tiiviimmin päästöjä hillitseviin toimiin. Myös yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa valinnoillaan tulevaisuuteemme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *