Uusiutuvat energianlähteet Suomessa

Uusiutuvat energianlähteet Suomessa

Luotettava ja edullinen energia on välttämättömyys elämässämme joka päivä vuodessa. Suomi on onnistunut rakentamaan monipuolisen ja tehokkaan energiajärjestelmän. Monipuolisen tuotantorakenteen ansiosta Suomi ei ole riippuvainen mistään yksittäisestä energialähteestä. Tasapainoinen tuotantosuunta on taannut myös sen, että sähkön ja kaukolämmön hinnat ovat Suomessa ostovoiman huomioon ottaen alhaisimmat Euroopassa. Suomi on tehnyt energiapäätöksiä painottaen voimakkaasti ilmastoa ja ympäristöä. Suomen energiateollisuus pyrkii kestävään energiantuotantoon mahdollisimman pienillä päästöillä.

Uusiutuvien energialähteiden osuus

Ruotsin jälkeen Suomella on toiseksi suurin uusiutuvan energian osuus Euroopassa. Uusiutuvien energialähteiden käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on edennyt nopeasti Suomessa. Viiden vuoden aikana uusiutuvien energialähteiden käyttö kaukolämmön tuotannossa on kaksinkertaistunut 36 prosenttiin. Arvioiden mukaan tämä osuus nousee 55 prosenttiin hyvin toimivilla markkinoilla. Vuonna 2015 uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa oli 45 prosenttia. Sen sisällä suurin osuus oli vesivoimalla, sen jälkeen puu- ja tuulivoimalla. Tuulivoiman määrä kaksinkertaistuu edelleen nykyisestä tasosta tämän vuosikymmenen aikana. Lähes 80 prosenttia sähköntuotannosta oli päästövapaata, mikä nousee 90 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun uusiutuvan tuotannon ja ydinvoiman osuus kasvaa.

Öljy

Suomi saavutti vuodelle 2020 asetetut kansalliset sitovat EU:n uusiutuvien energialähteiden tavoitteet jo vuonna 2014. Viimeisimmän arvion mukaan uusiutuvien energialähteiden käyttö ylittää fossiilisten polttoaineiden käytön tänä vuonna. Puu on ollut jonkin aikaa Suomen merkittävin energialähde. Tällä hetkellä puuta käytetään vuositasolla enemmän kuin öljyä, joka tuottaa edelleen suurimman osan kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa kaikista polttoaineista. Öljyn päästöt ovat jopa suuremmat kuin kaikkien muiden fossiilisten polttoaineiden päästöt yhteensä. Liikenne kohtaa suurimpia haasteita uusiutuvan energian käytössä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Öljyn osuus tieliikenteessä käytetyistä polttoaineista on edelleen lähes 90 prosenttia. Öljyn korvaamiseksi liikenteessä tarvitsemme toimia sekä nestemäisten biopolttoaineiden että sähköliikenteen edistämiseksi.

Puupolttoaineet energiantuotannossa Suomessa

Suomessa bioenergialla on avainrooli uusiutuvan energian tuotannossa. Bioenergian tuotanto on suurelta osin integroitu metsäteollisuuteen ja metsäteollisuuteen. Puupolttoaineista peräisin olevan energian osuus on viime vuosina ollut noin neljännes Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Suurin osa puupolttoaineista saadaan metsäteollisuuden sivutuotteista, mukaan lukien sellunvalmistusprosessista saatu mustalipeä ja kuori, sahanpuru ja muut teollisuuden puujätteet. Energian tuotantoon käytetään myös metsänhoito- ja korjuutoimien hakkuutähteitä tai muuta vähän arvokasta biomassaa.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 puupolttoaineiden kokonaiskulutus oli 100 terawattituntia (TWh). Puupolttoaineet olivat Suomen tärkein energialähde, ja niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 27 prosenttia. Nykyaikaiset paperi- ja sellutehtaat ja sahat toimivat integroidulla lähestymistavalla käyttämällä jätelipeitä ja jäämiä kuten mustalipeää, kuorta, sahanpurua ja prosessijätteitä sekä kierrätyspuuta lämmön ja sähkön tai biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoon. Metsäteollisuuden positiivisen kehityksen seurauksena raakapuun kulutus on Suomessa aiempaa suurempi, mikä tarkoittaa, että energiantuotantoon on saatavana myös enemmän sivutuotteita. Viime vuosina puupolttoaineiden kulutuksen kasvu Suomessa on perustunut etenkin palavien metsäteollisuuden sivutuotteiden ja puujäännösten lisääntymiseen. Metsähake on myös merkittävä energialähde Suomessa. Teollisuus ei voi käyttää korjattujen puiden oksia, kruunuja ja kantoja puuhyödykkeiden tai sellun ja paperin tuotantoon, mutta ne voidaan hakettaa hakepuupolttoaineiden valmistukseen, joita voidaan sitten käyttää energian tuottamiseen. Metsähakkeen käyttö on lähes kahdeksankertaistunut vuodesta 2000. Viime vuosina määrä on pysynyt käytännössä muuttumattomana. Vuonna 2017 lämmön ja sähkön tuotantoon käytettiin 7,8 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta. Suurin osa tästä määrästä (7,2 miljoonaa kuutiometriä) käytettiin lämmitys- ja voimalaitoksissa, mutta metsähaketta poltetaan myös pienimuotoisessa

Leave Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *